Viikonloppua oltiin Väinön kanssa viettämässä 200-vuotisjuhlilla kaverin mökillä ja Väinö sai painia 4,5kk vanhan labradorinnoutajapennun kanssa aamusta iltaan. Kovinkaan montaa hetkeä ei Väinö malttanut nukkua kun oli niin paljon seurailtavaa 17 ihmisessä ja bonuksena pieni poika sai myös olla jatkuvasti vapaana. Tällaistä harvinaista herkkua, kun ei ole aina tarjolla. Sunnuntaina kotiin päästyämme oli vekara vähän vässykkä.
Tämä viikko on oikea superkoiraharrastusviikko eli eilen käytiin vetämässä metsään verijäljet. Monta kommellusta mahtui matkaan metsään kuten navigaattorin kiukuttelu ja yhden mejäilijän vaihtoyhteysbussista myöhästyminen sekä nouto paikasta x. Myös jälkien yhteydessä saatiin lisää dramatiikkaa ampiaisen pistäessä ampiaisallergikkoa ja tämän reissu arvauskeskukseen. Noh, ensikertalaiset saivat nyt lähes kaikki kosketuksen mejäilyn maailmaan ja hyvin meni. Oma pukeutumiseni metsään meni vähän heikosti ja hyttyssaldo jaloissa oli vaivaiset 33 uutta pattia. Tänään pitäisi vielä ajaa Jasun ja Väinön jäljet, toivottavasti sujuvat ilman ampiaisenpistoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti