Mejäilyä ja vanhenemista

Mejäilykausi on avattu! Ekat lyhkäset jäljet vedettiin reilu viikko sitten ja nyt viikonloppuna tehtiin pitkä yön yli hautuneet jäljet. Meiän mejätreeniporukka koostuun kyllä aivan loistavista koirista! Väinö oli taas omassa elementissään jälkeä seuratessa, vaikka ensimmäiset suorat meneekin liian tohkeana juostessa vähän sinne ja tänne jäljen yli. Ilmavainulla tuo yleensä starttaa ja mieluusti juoksee täysillä. Toisella ja kolmannella suoralla alkoi jäljestys olemaan rauhallisempaa ja tarkempaa, eikä ohjaajan tarvinnut enää puskea jokaisen puskan läpi. Toisaalta, eilen katselin taas kuinka hienosti ja tarkasti Väinö jäljestää toisten koirien jälkiä ja harmittelin sitä, ettei se mejäilyssä tee yhtä tarkkaa työtä. Kulmia tarvitsee treenata ja tarkkuutta yleensäkin. Millähän ylimääräisen innostuksen saisi purkautumaan ennen jäljelle menoa? Tuon kun laittaa valjaisiin ja pitkään liinaan, kuuluu Väinön päästä naks, kun mejämejämejä-moodi kytkeentyy päälle ja se on menoa sitten. Onkohan tuo 12h jälki aivan liian tuore (ja voimakastuoksuinen) kun poika haki myös yli viikon vanhaa jälkeä hyvin innokkaana..

Vielä pidetään peukkuja pystyssä, jos mejäkokeisiin tulisi kutsu. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta! Se olisi hieno synttärilahja tuolle huomenna 4 wee täyttävälle pojalle. :)

Kevättä rinnassa

Kevät vihdoinkin rupeaa nostelemaan päätään ja sen huomaa myös Väinön piristyneessä olemuksessa. Hajut kiinnostavat nyt enemmän kuin normaalisti, mutta Väinö on ollut jotenkin paljon leikkisämpi. Valoisammat illat ovat mahdollistaneet metsäreissuja myös oman työpäiväni jälkeen, joten varmaan Väinön aktivoituneempi olemus lähtee ihan oman aktiivisuuteni lisääntymisestä. Onneksi lumet sulavat nopeasti ja päästään taas mejäilemään, sitä ollaan koko pitkä talvi odoteltu.

Täytin tuossa viime viikolla HSKH jäsenhakemuksen ja jos hyvin käy niin me päästään agiliitämään Yonster's Monster's -kennelin Jonnan ohjaamana kesällä. Ehkä myöhemmässä vaiheessa oikeaan treeniryhmään, mutta nyt aluksi yksityisopetuksella. :)

Superkoiraviikko

Superkoiraviikon ensimmäinen osio on takana eli mejä. Hyvin meni eilinen ajo, ei edes saatu ampiaisia kiusaksi. Väinö meni tapansa mukaan reippaasti, mutta kuitenkin todella tarkasti jäljellä pysyen. Tai no, maasto oli mulle vähän haastava, joten en hirveesti ehtinyt katsella jäljen merkkejä. Selvästi oli kuitenkin Väinöllä tiedossa mihin suuntaan mennään, joten näillä eväillä sitten kokeilemaan kokeisiin syyskuussa. Jos hyvin käy niin meillä on kahdet kokeet, mutta ei vielä ole kuulunut mitään päästäänkö kumpaankaan.

Superkoiraviikon seuraava osio on tämän iltainen hajuerottelukurssi. Väinön haukkumisen vahvistaminen on vähän jäänyt taka-alalle muiden kiireiden takia, mutta täytyy ottaa tänään pikakertaus ennen treenejä. Huomenna meillä on luvassa dogishopin muotinäytös, johon Väinö on värvätty patsastelemaan Kusse&Kutta-mallina. Toivottavasti esiintyminen sujuu mallikkaasti eikä pikku kiukkupylly päätä pistää ranttaliksi. :D

Hajuerottelukurssi

Eilen jätimme agin hetkeksi väliin ja aloitimme hajuerottelukurssin. Kurssin tarkoituksena on siis opettaa koira ilmaisemaan tiettyä hajua esim. kanttarelleja. Väinölle tuo nenänkäyttö on mieleistä, joten mikä sopisikaan paremmin. Ensimmäisellä kerralla treenattiin vain naksuttimen käyttöä ja vahvistettiin haluttua ilmaisutapaa. Ensimmäiseksi ajattelin opettaa Väinön nököttämään nenä kiinni kohteessa, mutta kun miettii metsää ja tuollaista 30cm säkäkorkeudella varustettua koiraa nököttämässä vain jossain on yhtälö aika hankala. Päätin sitten opettaa Väinön haukahtamaan kun oikea kohde löytyy. En ole aiemmin opettanut Väinöä haukkumaan käskystä, mutta nakkien voimalla Väinö oppi sen helposti. Nyt viikon aikana tulisi vahvistaa käsky varmaksi, jotta ensi kerralla on hyvä jatkaa eteenpäin. Vähän kyllä mietityttää rupeaako Väinö nyt käskyttämään haukkumalla kun haluaa äksöniä elämäänsä..

Agia

Keskiviikko on ollut meillä agiliitopäivä ja niin oli myös nyt keskiviikkona. Testattiin uusia esteitä kuten muuria, puomia ja keinua. Enää puuttuu rengas ja pöytä ja Väinöllä on jokaiseen esteeseen edes jonkinlainen kosketus. Esteiden oikein suorittaminen on vielä vähän toinen juttu, mutta innokkaasti mennään oli edessä mitä tahansa. Väinöllä tuota vauhtia kun riittää ja keskittyminen ohjaajaan on sivuseikka. Puomilla juostaan ehkä vähän liiankin kovaa ja personaltrainer-Jonnalla on haastetta keksiä miten saadaan tilanne haltuun. Väinö on kyllä osoittautunut yllättävän hyväksi agikoiraksi, vaikka eilenkin kentän reunalla päivystivät Jasu ja Jane. Kerran piti yrittää käydä Jasua tervehtimässä, mutta sekin hoidettiin pikaisesti ja eikun takaisin kentälle. Sitä en tiedä miten homma toimii jos reunalla on vieraita koiria.

Ja ohjaajaakin opetettiin eli nyt tiedän mitä tarkoittaa valssaus ja osaan myös erilaisia ohjaustekniikoita teoriassa, käytäntö on taas ihan eri juttu. Meillä alkaa ensi viikolla hajuerottelukurssi, joten agi jää nyt hetkeksi keskiviikkotauolle. Mahdollisesti tiedossa harjoituksia joku toinen päivä, mutta sen näkee sitten.