Punkkivaara

Kevään tullessa mietiskelin laittavani Väbälle punkkiainetta heti kun näen ensimmäisen punkin. Noh, olisikohan ollut yli 1,5 kk sitten kun näin jonkun juoksentelevan Väinön turkilla, mutta ei ollut vielä kiinnittyneitä. Varmaan kuukausi sitten löysin ekan kiinnittyneen, mutta siinä yhteydessä oli jotain muuta hässäkkää joten en laittanut tököttiä ja se taas vähän jäi. Nyt eilen löysin taas uuden ja sanoista tekoihin eli laitoin tökötin. Heti tökötin laiton jälkeen löysin vielä uuden. YÖK! Joskohan nyt jäisi punkit metsään.

Väinön kanssa käytiin reenaamassa agia tiistaina ja poika oli niin motivoitunut että! Vielä ei olla saavutettu superjeejee-asennetta agilityyn, mutta aika hyvin tuo jo keskittyy ja on innostunut kun pääsee kentälle. Tarvisi varmaan perustaa oma blogi tuolle agiharrastukselle, että ohjaajakin muistaisi mitä on treeneissä käsitelty ja mitä käskysanaa on käytetty eri esteille. On muuten vaikea laji - koira kyllä osaa, mutta mä säädän jatkuvasti. ;)

Kuumaa koodailua

Voi hiki ja helle! Kesäkuu alkoi poikkeuksellisen hyvässä säässä eli tässä muutama päivä ollaan pyöritty lähes 30'C lukemissa. Ja olo on kyllä sen mukainen niin omistajalla kuin koirallakin. Poika vain makoilee sisällä viileällä lattialla ja herää henkiin vasta auringon laskettua ja lämpötilan viilennettyä. Noh, helteestä huolimatta ollaan puuhailtu taas kaikenlaista ja mm. treenattu mejää. Oli muuten pientä tuskaa meille molemmille rämpiä pitkin pusikkoa jälkeä pitkin eli yli 25 'C lämpötilassa ei kannata enää vapaaehtoisesti mejäillä. Koetilanteessa se on sitten ihan toinen juttu..

Omistaja sai taas vähän itseään niskasta kiinni ja vihdoinkin päivitin Väbän sivuja. Paljon ei päivityksiä puuttunut eli lisäsin vain Viron näyttelyreissun tulokset. Nyt vaan tekemään muita tuloksia, niin olisi jotain päivitettävääkin!

Mejäleirillä

Viime vuonna kävimme ensimmäistä kertaa russeleiden mejäleirillä ja oli sitten pakko mennä tänäkin vuonna uudelleen. Mukaan lähti sama vanha kokoonpano eli Väiski, Jonna & Jane ja Johanna & Ilona ( + turistikoira Onni). Koska olimme olleet leirillä jo aiemmin sekä Väinön kanssa osallistuneet jo mejäkokeeseenkin, pääsimme jatkoryhmään treenaamaan oikeaa koetilannetta. Lauantaina vedettiin lähes koejäljet eli 600 m pituiset jäljet kun koejälki on 900-1100 m pitkä. Sunnuntaina nämä jäljet ajettiin ja mukana oli myös möllituomari arvioimassa työskentelyä. Väinö jäljesti vanhaan tuttuun tapaansa eli nenä osoitti tarkasti missä jälki kulkee. Tulokseksi kokeesta saatiin Avo1 ja pisteitä 44-46. 46 pistettä kuulosti hyvinkin tutulta viime kokeen perusteella.. :)

Tässä möllituomarin Jari Poikolaisen arvostelu:

Martta Peltola ja Väinö (Riikolan Pelimies)
AVO 1 44-46p. (tuomarin pistearvio)

Vahvan ohjauksen jälkeen maavainuisesti liikkeelle. Pienin jäljen molemminpuolisin tarkistuksin kulmalle, joka merkattiin pysähtyen ja haistellen. Teki pienen tarkistuslenkin kulman ulkopuolelle, jonka jälkeen vauhdilla 2.osuudelle. 2.kulman merkkasi vauhdista, minkä jälkeen 1. kulman tarkistuslenkkiä isompi tarkistuslenkki tiheässä pusikossa. 3. osuus vauhdilla, tehden tarkistuslenkkejä jäljen molemmin puolin. Suoraan kaadolle, jonka omi hyvin varmasti pitäen sitä suurena aarteenaan.

Jep, nyt ei kun oikeisiin kokeisiin. Harmillisesti niihin on vain kovin vaikea päästä täällä etelässä eli kahteen ollaan jo yritetty eikä päästy, mutta onneksi on vielä kaksi koeilmoittautumista vetämässä. Viimeisenä oljenkortena sitten russeleiden oma koe syksyllä Jyväskylässä. Siinä kun saa raksittaa sen kohdan "järjestävän yhdistyksen jäsen". ;)