Kevät!

Ja kurasäät. Mahtavaa kun lumet ovat alkaneet sulamaan, mutta se tietää myös kurasta koiraa jokaisen ulkoilun jälkeen. Ongelma ei olisi näin paha, jos voisi vain kävellä lumisia polkuja pitkin, mutta harmiksi meidän ulkoilulenkit sisältää aina myös kävelytiellä kävelyä ja sieltä vasta koira saakin hienon kuorrutuksen. Onneksi tätä vaihetta ei kestä kauan, eihän?

Väinön tapoja osa 2

Joskus suunnittelin listaavani Väinön hassuja tapoja aina kun niitä tulee mieleen ja tänään muistin taas yhden:

Väinö ei pyydä ulos ikinä. Johtuu myöskin siitä, että Väinö pääsee automaattisesti noin 3-4 kertaa päivässä ulos ja lenkit tapahtuu aika säännöllisin ajoin. Kerran Väinö on pyytänyt ulos keskellä yötä vinkumalla ulko-oven edessä, käyttäytymällä tosi levottomasti ja pyrkiessä myös ikkunan kautta ulos, mutta silloin pienellä oli maha totaalisen sekaisin ja ripulit tulivat jo eteisessä. Ulos oltaisiin keretty, jos omistaja olisi tajunnut heti mikä on meininki.
Pienenä Väinön pissipaikka oli peilikaapin edessä ja poika oppi tuijottelemaan papereilla seistessään peilin kautta ihmisiä syyllistävästi, että nyt pitäisi mennä ulos tai hän pissii tähän. Väliin sitä huomasikin koiran nököttävän siinä, mutta kun ääntäkään ei kuulu, oli bongaus väliin vähän heikkoa. Nykyään Väinö harrastaa ihan samaa eli peilin kautta ihmisten tuijottelua. Se ei ole pakottavan tarpeen merkki, mutta sellainen, että kohta voisi mennä.

Ulkoilua kavereiden kanssa

Käytiin eilen taas morjestamassa Jasua ja Janea ja viettämässä laatuaikaa metsässä. Mukavaa kun on kavereita niin lähellä ja lenkit suuntautuvat samaan pusikkoon mihin muutenkin mentäisiin. :) Sää oli aurinkoinen, joten otin kamerankin mukaan, mutta menee vielä oma aikansa ennen kuin saan kuvat julkaisukuntoon. Pitäisi Väinön uusia sivujakin keretä koodaamaan, mutta taitaa mennä työ päättötyö nyt edelle.

Viikonloppuna

Lauantaina käytiin Nasun ja Ärrin (Kennel Queridos diablos)kanssa lenkkeilemässä ja kivaa oli. Harmi, että sää vaikutti hieman kostealta aluksi enkä ottanut kameraa mukaan. Lopulta ei siellä mitään lunta tullut, mutta hienoissa hangissa tuli itse rämmittyä. Sain Sadulta paljon hyviä vinkkejä ja täytyisi tässä ottaa asiaksi varata Väinölle hieronta-aika.

Kesän nlyt

Jaahas, me lähetään Väbän kaa Joensuuhun taas! Toukokuun lopun Karelia show siis on tiedossa. Pentuetreffit on näillä näkymin siihen samaan syssyyn, joten vielä suurempi syy lähteä. Saattaapi olla että nuo kaksi näyttelyä jäävät tämän vuoden ainoiksi, kattellaan..

Uusia koirakavereita

Käytiin eilen ulkoilemassa vasta vähän aikaa sitten lähistölle muuttaneiden Jasun ja Janen ( http://www.jkphoto.fi/jasu/ )kanssa. Vähän jänskätti etukäteen miten Väinö tulee toimeen leikatun uroksen kanssa, mutta hyvin meni. Jejee, nyt meillä on lisää mukavia lenkkikavereita! Väinöllä on vielä vähän oppimista miten koiraa puhutaan, mutta eiköhän se nopeasti opi. Väinöstä tulee helposti hieman epäluuloinen toisen tarkoituksia kohtaan ja se vetäytyy helposti omiin oloihinsa (=lue häipyy). Oma vikani kun on ollut niin vähän muita koirakontakteja, että Väinön kommunikointi toisten koirien kanssa on jäänyt hieman vähälle.

Sää oli hieman luminen kun liikkeelle lähdettiin, mutta muuttui lenkin aikana aika kovaksi lumimyrskyksi. Oli muuten aika märkä koira kun kotiin tultiin.

Tokoilua

Oon tässä nyt silleen pikkaisen ruvennut taas treenaamaan Väinön kanssa tokoa. Noin vuosi sitten kun käytiin viikottaisesti treeneissä + bh-kurssilla tuli Väinön tokokiintiö selvästi täyteen ja koiraa ei voinut enää vähempää kiinnostaa. Nyt kun ollaan pidetty hiljaiseloa aika pitkään niin käyttäytyminen on aivan toista luokkaa. Vieläkin toiset koirat tuottavat ongelmia, mutta häiriöttömässä ympäristössä Väinö tuntuu kuuntelevan. Eilen tein metsälenkin yhteydessä seuraa-istu-jättöjä ja koiran pylly osui maahan uskomattoman nopeasti. Väinö osaa myös nykyään tulla hienosti sivulle, vaikka sen kanssa ollaan tapeltu pitkään ja hartaasti.

Väinö is back!

Väinö on nyt taas palannut Korsoon, joten päivityksiä luvassa lähiaikoina. Poika on taas niin onnessaan kaikista ihanista uusista hajuista, mitä toiset koirat ovat jättäneet. Viime yö meni mukavasti kaikkien nukkuessa kylki kyljessä, vaikka sängyssä on nyt tavallista vähemmän tilaa polvipotilaan takia. Väinö saa myös toimia nyt terapiakoirana ja ei tarvitse olla yksin kotona pariin päivään, kunnes polvipotilas pääsee taas kouluun.

Pentukuumetta

Vielä ei ole varmaa tuottiko tytön vierailu tulosta, mutta hyviä merkkejä on jo näkynyt. Sen lisäksi että Väinö jakaa geenejään on Väinön sisko ja veli myös lisääntymässä samoihin aikoihin. Kaikki aika tarkalleen huhti-toukokuun vaihteeseen. Paljon samanikäisiä "serkkuja" siis luvassa. :) Hauska sitten tarkkailla pentujen kehitystä ja toivottavasti pääsevät myös kilpailemaan toisiaan vastaan joskus.

Väinön jälkeläisten ajatteleminen on saanut myös itseni miettimään toista koiraa. Haluaisin ehkä hieman enemmän miellyttämishaluisemman yksilön, jonka kanssa voisi harrastaa enemmän. Väinöllä kun tuo ajatusmaailma pyörii pääosin vain oman navan ympärillä.. Toisen koiran on pakko olla narttu, koska en usko Väinön egon sietävän toista kilpailijaa talossa. En tiedä haluisinko hienon nartun, jota voisi käyttää näyttelyissä ja sillä olisi jalostusarvoa vaiko vähän reppanan yksilön, jonka voisi steriloida heti alkuunsa. Hienossa jalostusarvollisessa nartussa kun on tuo juoksuongelma, mutta helpointa olisi jos kasvattaja voisi ottaa nartun hoitoon aina juoksuaikaan. Saan myös Väinön hoitoon kotikotiin, mutta se ei ole pidemmän päälle mikään hyvä ratkaisu. Parin pentueen sopimus ei olisi paha ja sen jälkeen sterilointi elämää helpottamaan. Väinön kastrointia en ole ajatellut, koska Väinöllä on vielä tuota jalostusarvoa. Toisaalta, jos Väinön taustoista paljastuu hyvä syy tehdä koiran elämästä helpompaa, en epäröi päätöksessä. En halua osallistua mahdollisesti sairaiden pentujen tekoon. Väinöltä ei kysytä.

Tyttöjä kylässä

Väinöllä kävi naisvieraita uusintakäynnillä lauantaina ja nyt jäädään odottelemaan onnistuiko. Homma oli kyllä ohitse todella nopeasti, hyvä kun takin kerkesi ottaa pois ja koirat olivat jo nalkissa. Nalkissa oltiin sitten pitkään ja hartaasti, yli 20min. Jos onni oli myötä, niin pikku-Väinöjä olisi odotettavissa huhti-toukokuun vaihteeseen. :)

Katselin myös kennelliiton vuoden 2010 näyttelyluetteloa ja saattaapi olla että ainakin yhteen näyttelyyn kesän aikana ilmaannutaan. Nyt valioitumisen jälkeen innostus on huomattavasti hiipunut kun ei enää "tarvitse" käydä. Jos nyt kuitenkin yrittäisi tsempata ja uusista arvosteluista ei koskaan ole haittaa.